skip to Main Content

Talouspolitiikan arviointineuvosto: hallitus lipsuu finanssipolitiikan linjaltaan

Hallitus ei ole saavuttamassa hallitusohjelmassa listaamiaan tavoitteita, toteaa talouspolitiikan arviointineuvosto tänään valtiovarainvaliokunnalle jättämässään lausunnossa. Julkisen sektorin alijäämä kasvaa vuonna 2017. Rakenteellisen alijäämän muutoksella mitattuna finanssipolitiikka on elvyttävää, vaikka hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi finanssipolitiikkaa pitäisi asteittain kiristää.

Valtiovarainministeriön syksyn ennusteen mukaan koko julkisen sektorin alijäämä on 1,2 prosenttia BKT:sta vielä vuonna 2020. Julkisen talouden suunnitelmassaan hallitus asetti tavoitteekseen alijäämän painamisen nollaan. Myös suhdannevaihtelusta puhdistettu rakenteellista alijäämää koskeva 0,5 prosentin alijäämätavoite jää saavuttamatta. Talouspolitiikan arviointineuvosto pitää alijäämätavoitteista lipsumista huolestuttavana julkisen talouden kestävyyden kannalta.

Ennusteen mukaan talouskasvu on hidasta vuonna 2017, mutta kasvu ei ole juuri sen nopeampaa seuraavinakaan vuosina. Siksi julkisen talouden sopeuttamisen lykkäämisellä ei pystytä ajoittamaan sopeuttamista parempaan suhdannevaiheeseen.

Kilpailukykysopimus ja siihen liittyvät veronalennukset heikentävät julkisen talouden tasapainoa

Kilpailukykysopimus ja siihen liittyvät veronalennukset heikentävät vm:n mukaan julkisen talouden rahoitusasemaa vuosina 2017–2019 hieman yli miljardilla eurolla, ja vuodesta 2020 eteenpäin runsaalla 800 miljoonalla eurolla. Hallitus laskee, että työvoimakustannusten alennus parantaa työllisyyttä noin 40 000 hengellä, mikä samalla parantaisi julkisen talouden tasapainoa noin 850 miljoonalla eurolla. Tällöin kilpailukykysopimus olisi julkisen sektorin tasapainon kannalta pitkällä aikavälillä suunnilleen neutraali.

Arviointineuvosto huomauttaa, että kilpailukykysopimuksen vaikutuksia koskeviin laskelmiin liittyy epäsymmetrisiä riskejä.

Verojen ja työnantajamaksujen alennusten staattinen verotuloja vähentävä vaikutus on suhteellisen helposti laskettavissa. Vaikeampaa on arvioida työvoimakustannusten alentamisen vaikutusta työllisyyden kasvuun. Hallitus käyttää laskelmissaan hyvin optimistisia arvioita työvoimakustannusten vaikutuksesta työllisyyteen. Realistisemmilla oletuksilla työllisyysvaikutus jää alle puoleen hallituksen arviosta, mikä samalla tarkoittaisi, että kilpailukykysopimus heikentäisi selvästi julkisen talouden tasapainoa myös pitkällä aikavälillä.

Työllisyyspolitiikasta laajempi arvio tammikuussa 2017

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Arviointineuvoston puheenjohtaja on prof. Roope Uusitalo. Muut jäsenet ovat prof. Torben M. Andersen, prof. Anneli Anttonen, prof. Jukka Pirttilä ja prof. Mikko Puhakka.

Neuvosto julkaisee tammikuussa 2017 seuraavan raporttinsa. Sen erityisteema on työllisyyspolitiikka.

Lisätiedot:
Roope Uusitalo
p. 040 805 4863, email: roope.h.uusitalo@jyu.fi

Back To Top