skip to Main Content

Hallitukselta uupuu kunnon suunnitelma julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen finanssipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian löysää.

Ennusteiden mukaan Suomen talous jatkaa todennäköisesti nykyisenlaista hidasta kasvuaan myös lähivuosina. Hidastunut kasvu ei näytä olevan suhdanneluontoista, vaan liittyy talouden rakenteisiin. Finanssipolitiikan ei tulisi siksi olla elvyttävää suhdannesyistä. Hallitus on tästä huolimatta päättänyt toteuttaa ekspansiivista finanssipolitiikkaa, eli kasvattaa julkisia menoja ilman vastaavaa tulolisäystä.

Työllisyyden kasvattaminen on hyvä mutta julkisen talouden kannalta huonosti täsmennetty tavoite

Työllisyyden kasvattaminen auttaa rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan menoja. Työllisyyden kasvun fiskaaliset vaikutukset riippuvat suuresti syntyneiden työpaikkojen laadusta. Koska hallitus on sitonut finanssipolitiikan päätökset työllisyystoimien toteutumiseen, on ratkaisevaa, että toimenpiteet ovat tarkkaan harkittuja ja syntyneiden työpaikkojen julkiselle taloudelle tuomaa hyötyä voidaan arvioida.

Julkisen talouden kestävyysongelmat alkavat jo keskipitkällä aikavälillä

Ilman politiikkatoimia velan BKT-suhteen ennakoidaan nousevan 80 prosenttiin seuraavan 15 vuoden aikana. Nykyisen hallituskauden aikana velan ennustetaan ylittävän vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin raja-arvon. Velkakehitykseen liittyy myös merkittäviä keskipitkän aikavälin negatiivisia riskejä, mm. valtionhallinnon kasvaneiden takausten kautta.

Olisi tehtävä kunnollinen keskipitkän aikavälin suunnitelma julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi

Heikkenevän julkisen talouden kehityksen kääntämiseksi olisi luotava uskottava keskipitkän aikavälin suunnitelma, jonka avulla Suomi saataisiin polulle kohti kestävää julkista taloutta. Nykyinen tasapainotavoite hallituskauden lopussa on kiitettävä, mutta sen saavuttaminen vaikuttaa sangen epävarmalta. Uskottava ja riittävän yksityiskohtainen keskipitkän aikavälin suunnitelma auttaisi luomaan finanssipolitiikalle liikkumavaraa jota voitaisiin käyttää mahdollisissa tulevissa taantumissa.

Julkisten menojen rakenteessa ja rahoituksessa olisi parantamisen varaa

Hallituksen tulevaisuusinvestointien paketti sisältää useita menokohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja. Paketin rahoittaminen rahoitusvarallisuuden myynnin kautta on kyseenalaista. Valtion rahoitusvarallisuuden hallinnan tulisi perustua strategisiin päätöksiin, ei julkisten menojen rahoitustarpeisiin.

Lisätietoja:

Jouko Vilmunen, Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja

jouko.vilmunen@utu.fi, tel.: + 358 29 450 4119

Seppo Orjasniemi, Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri

seppo.orjasniemi@vatt.fi, tel.: +358 295 519 412

Raportti (saatavilla kello 11, 29.1.2020):

www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Arviointineuvoston puheenjohtaja on prof. Jouko Vilmunen. Muut jäsenet ovat prof. Martin Ellison, prof. Johanna Niemi, prof. Jukka Pirttilä ja prof. Jari Vainiomäki.

Back To Top